Kaavoitus
Kunnan maankäyttöä ja rakentamista ohjaavat yleiskaavat ja asemakaavat. Kaavoituksella tuetaan osaltaan kunnan toiminta-ajatusta viihtyisästä, kehittyvästä ja aktiivisesta kunnasta. Kaavoitusasioista vastaavat tekninen johtaja ja rakennustarkastaja.
Sonkajärven kunnassa on kunnanhallituksen nimeämä kaavoitustoimikunta. Kaavoitustoimikunta on kunnanhallituksen alainen valmisteleva toimielin. Kaavoitustoimikunta kokoontuu tarvittaessa.
Maankäytön suunnittelujärjestelmä
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa.
Maakuntakaava
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista maakunnassa. Suunnittelusta vastaa Pohjois-Savon liitto.
Pohjois-Savon liitto, maakuntakaavoitus
Yleiskaava
Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä (yleiskaava tai osayleiskaava). Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen yhteistyössä laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteensovittamiseksi. Yleiskaavassa osoitetaan tavoitteet alueen kehitykselle ja osoitetaan tarpeelliset alueet mm. asumisen, työpaikkojen, virkistyksen ja liikenteen tarpeisiin. Yleiskaavoitus toimii asemakaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen perustana. Yleiskaavan laatimisesta vastaa kunta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Sonkajärvellä on vahvistettu Sonkajärven keskustaajaman osayleiskaava, Sukevan osayleiskaava, Sälevän rantaosayleiskaava, Jyrkän osayleiskaava, taajaman ympäristön yleiskaava, Itä-Sonkajärven rantaosayleiskaava, Nurmijoen rantaosayleiskaava, Sukevan vankilan ympäristön osayleiskaava sekä Jyrkän ranta-asemakaava.
Asemakaava
Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava. Asemakaava perustuu yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja taajamakuvaan. Asemakaavassa osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja määritetään mm. tonttijako, rakentamisen määrä ja sijainti. Asemakaavoja voidaan laatia koskemaan hyvin erikokoisia alueita. Asemakaavaan voidaan liittää myös kyseistä aluetta koskevat rakennustapaohjeet. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisesti. Asemakaavan laatii kunta. Sonkajärven kunnassa on vahvistettu kirkonkylän ja Sukevan asemakaavat.
Ranta-asemakaava
Rannoille rakennettaessa kaavoituksella on erityinen asema, sillä ranta-alueelle ei saa rakentaa ilman ranta-asemakaavaa tai yleiskaavaa. Jos kaavaa ei ole, tarvitaan rakentamislupaa varten aina poikkeamispäätös. Ranta-asemakaavan laatimisesta voi huolehtia myös maanomistaja. Ranta-asemakaavan käsittely ja hyväksyminen kuuluu kunnalle. Sonkajärven kunnan alueella on viisi ranta-asemakaavaa Itä-Sonkajärven rantaosayleisk
Rakennusjärjestys
Kaavoituksen lisäksi rakentamista ohjataan kunnassa rakennusjärjestyksellä, jossa annetaan rakentamista koskevia määräyksiä koko kunnan alueella. Sonkajärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 23.9.2019 § 35 ja se on tullut voimaan 1.1.2020.
Kaavoituskatsaus
Kaavoituskatsaus esittelee Sonkajärven kunnassa ja Pohjois-Savon liitossa vireillä olevia ja vireille tulevia kaava-asioita, niiden lähtökohtia, tavoitteita, sisältöä ja käsittelyvaiheita. Kaavoituskatsaus laaditaan vuosittain.
Kaavoituksen kulku
Kaavan vireille tulo
Kaavan vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksella. Vireilletulosta voidaan ilmoittaa myös vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa.
Osallistumis-ja arviointisuunnitelma
Kaavan valmistelutyön alkuvaiheessa laaditaan osallistumis-ja arviointisuunnitelma (OAS), jonka hyväksyy kunnanhallitus. Osallistumis-ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. OAS asetetaan julkisesti nähtäville. Osalliset voivat antaa palautetta suunnitelmasta.
Valmisteluvaihe
Kaavan lähtökohtien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos, joka kunnanhallituksen hyväksymisen jälkeen pidetään julkisesti nähtävillä 14-30 päivää. Nähtävillä olosta kuulutetaan lehdessä. Osalliset voivat tällöin esittää mielipiteensä laadittavana olevasta kaavasta joko suullisesti tai kirjallisesti. Mielipiteet kaavasta kirjataan valmisteluasiakirjoihin. Kaavan luonnosvaiheessa voidaan lisäksi järjestää yleisötilaisuus, josta tiedotetaan lehdessä.
Ehdotusvaihe
Nähtävilläolon jälkeen ja kun asianomaiset viranomaiset ovat lausuneet kommenttinsa kaavaluonnoksesta, on usein tarvetta tarkistaa kaavasuunnitelmaa. Tässä vaiheessa luonnosta voidaan muokata, jonka jälkeen kaava käsitellään kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus asettaa kaavan ehdotuksena nähtäville 30 päivän ajaksi kunnan ilmoitustaululle. Vaikutuksiltaan vähäisissä kaavahankkeissa riittää 14 päivän nähtävilläoloaika. Nähtävilläoloaikana kaavasta voi tehdä kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. Ehdotusvaiheessa kaavasta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Kaavoittaja antaa muistutuksiin ja lausuntoon vastineet. Jos saatujen muistutusten tai lausuntojen johdosta osoittautuu tarpeelliseksi muuttaa kaavaehdotusta, asetetaan se uudelleen nähtäville, elleivät muutokset ole luonteeltaan vähäisiä.
Hyväksyminen
Kunnanvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä, lukuun ottamatta vähäisiä asemakaavamuutoksia, jotka hyväksyy kunnanhallitus. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kuntalaisille ja niille muistutuksen tai lausunnon jättäneille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Lue lisää:
Osallistun kaavoitukseen-kuntalaisen opas
Paluu etusivulle