Oinasjärventien kylä
Oinasjärventien kyläyhdistyksen alueella olevat kylät sijaitsevat melko keskellä Sonkajärven kuntaa. Kylä sijaitsee suurimmaksi osaksi Oinasjärventien varrella, josta kylä on saanutkin nimensä. Kylän alkupäässä sijaitseva Mustanjoki on kylän portti. Joki on kunnostettu ELY keskuksen ja Sonkajärven kunnan toimesta vuonna 2014. Oinasjärventie erkanee Koirakoskentiestä ja se yhdistää Sonkajärven kirkonkylän Sonkakoski-Jyrkkä-tiehen. Kylän alueella on useita kyläkeskittymiä käsittäen Mustanjoen, Marjomäen, Kotkatmäen sekä Luusan kouluun saakka ja päättyy Oinasjärvellä Mustinmäkeen. Länsipuolella rajana on Hämeenmäki ja itäpuolella Luppamäki. Sonkajärven kirkonkylälle matkaa on 3-12 km.
Mustanjoen kota
Kota sijaitsee Sonkajärven kirkonkylältä päin tultaessa Mustanjoen suoran päässä vasemmalla. Kota ja puuvarasto on rakennettu 2003, wc on rakennettu vuonna 2004. Kodan kautta kulkee talvisin kirkonkylältä tuleva latukoneella ajettu latu, joka kiertää lenkin Kuljun rinteen alta. Latu on osa maaliskuussa hiihdettävää Elekko-hiihto latua. Lisäksi Kodan kautta kulkee nimensä mukainen Kota-latulenkki. Kota on aina avoinna ja kaikkien käytettävissä.
Sijainti kartalla ⇒ Mustanjoen kota
Mustanjoen leikkikenttä
Mustanjoella sillan jälkeen sijaitsee kylän leikkikenttä. Se on kaikkien vapaassa käytössä. Leikkikentän parannus on suunnitelmissa vuodelle 2026.
Elekko-hiihtotapahtuma pidetään aina maaliskuun alussa. Reitti on n.30 km pitkä ja koko matkalta latukoneella ajettu, ladulla on mahdollista hiihtää sekä perinteistä että luisteluhiihtoa. Elekko-hiihto on saanut nimensä Kotkatmäeltä kotoisin olevan hiihtäjämestari Eljas Koistisen mukaan.
Latu Kangaslammilta Lumikankaan laavulle on matkaltaan pisin ja aika vaativa, mutta maisemaltaan hieno reitti. Lumikankaalta on lyhyt matka Oinaspirtille, josta matka jatkuu vaihtelevaa latua pitkin edelleen Kotkatmäelle. Kotkatmäeltä Mustanjoen kodalle on helpohko latu. Mustanjoen kodalta takaisin Kangaslammille on tasaista reittiä noin 6 km. Kangaslammilta voi kiertää lyhyemmän ja tasaisen reitin ns. Kotalenkin (Pikku Elekko) suoraan Mustanjoen kodalle ja takaisin. Matkaa tälle reitille tulee noin 10 km.
Hiihtotapahtuman toteuttavat Oinasjärventien kyläyhdistys, Sonkajärven kunta sekä Sonkajärven Pahka. Hiihtotapahtumasta ei peritä maksua.
Nurmijoki ja järvet
Sijaitsee Pohjois-Savossa, Sonkajärven pitäjässä Oinasjärventien ja Jyrkän kylien rajalla. Joki saa alkunsa Jyrkän koskesta ja päättyy Koirakoskeen. Kokonaisuudessaan 25 km pitkä koskireitti koostuu yhdeksästä koskesta ja joistakin välissä olevista järvistä. Joen istukaslajeina ovat harjus sekä taimen. Luontaisia saalislajeja ovat harjus, taimen, hauki sekä ahven. Sallittuja kalastusmenetelmiä joessa ovat perhokalastus sekä heittokalastus.
Metsästysseura Oinasjärven jahtimiehet ry
Kylän alueella toimii v.1960 perustettu metsästysseura Oinasjärven Jahtimiehet ry. jollaon vuonna 1988 valmistunut ja Oinaspirtiksi ristitty toimitalo sekä sen läheisyydessä ampuma- ja luodikkorata sekä lahtivaja. Seuralla on jäsentensä ja myös kyläläisten käytössä kolme kenturaa: Mynninmäessä, Niinimäessä ja Oinasjärvellä sekä lisäksi 2 laavua: Lumikankaalla ja Nurmisella.
Kärriteitä pitkin- Oinasjärventien kyläyhdistyksen alueella olevien kylien historiikki. Oinasjärventien kylän historiikki on valmistunut vuonna 2019. Kirjan kirjoitti kylällä asuvaa kyläaktiivi Kaija Leskinen TtM kyläläisistä kootun työryhmän kanssa. Työryhmä kiersi jokaisen talouden ja keräsi tiedot kaikista kylän alueen talouksista tiedot asukkailta. Tietoja täydennettiin asiakirjoista saaduilla tiedoilla.
Kirjan alussa kerrotaan kylän alueen historiaa Savon ja sen kylien asuttamisesta, sotavuosien vaikutuksista kylään, luonnon ominaispiirteistä, vesistöistä, teiden ja liikenteen kehityksestä, kouluista, kaupoista, postin kulusta sekä yhdistys- ja harrastustoiminnasta. Kirjassa on myös runsaasti kyläläisten muistoja ja kuvia menneiltä ajoilta. Kirja on saatavilla Sonkajärven kirjastosta lainattavaksi.
Oinasjärvellä ensimmäiset asukkaat ovat olleet Huttusia, jotka rakensivat ensimmäisen talon Mustanmäelle tiettävästi 1700-luvulla. Myös Luppamäellä ja Kotkatmäellä on ollut asutusta 1700-luvulta lähtien. Pohjois-Savon asutusta koskevasta verokirja-aineistosta vuosilta 1541-62 löytyy Viitaanjärven Laur Huttusen ja Petäjäjärven Marcus Huttusen maista nimet Oinas Jerfwen Taiffwall ja Lawin Kaijan maa. Vuoden 1664 Huttusten jakokunnan maita on ollut muun muassa Rutakon, Sonkajärven, Kilpisaaren, Petäjäjärven ja Oinasjärven kylissä. (Soininen 1961.) Näin Huttuset ovat tulleet Oinasjärventien kylien alueelle Viitaalta.
Oinasjärventien kyläyhdistyksen alueella olevissa kylissä on ollut parhaimmillaan noin tuhat asukasta. 1970-luvulta lähtien asukkaiden määrä on vähentynyt nuorten muuttaessa pois ja vanhemman polven siirtyessä palveluiden ääreen tai poisnukkuessa. Mutta iloksemme olemme saaneet todeta, että alueelle on muuttanut viime vuosiin saakka uusia perheitä ja uusia asukkaita. Uudisasutusta on tullut varsinkin Mustanjoen alueelle. Loma-asukkaiden myötä asukasmäärä vähintäänkin kaksinkertaistuu kesäaikaan.
Lakkasuot, mustikkametsät ja vatukot valtaavat marjastusaikaan muutkin kuin vain kyläläiset. Hirvenmetsästys syksyllä houkuttelee Etelä-Suomestakin entisiä kyläläisiä yhteiseen harrastukseen.