Jyrkkä
Jyrkän kylän ja sen historian keskipiste on ehdottomasti Ruukin Tupa ja 1990-luvulla entisöity masuunin suojarakennus, joka kätkee sisäänsä museon, kesäteatterin ja taidenäyttelytilan. Tupa palvelee matkailijoita monipuolisesti vapusta syyskuun loppuun. Jyrkäntie 1881, 74380 Jyrkkä.
Jyrkän kylä on tunnettu rautaruukin historian lisäksi kalaisista vesistään, metsistä joissa riittää riistaa, marjoja, sieniä ja tilaa liikkua. Tämä antaa luontoihmisille upeat ja monipuoliset mahdollisuudet harrastaa ja kokea luonnossa.
Ruukin Tuvan kahvilan auki ollessa kannataa vierailla masuunin suojarakennuksessa olevassa museossa, jossa pääset tutustumaan rautaruukin ja Jyrkän kylän historiaan. Suojarakennuksessa on myös joka kesä vaihtuva taidenäyttely ja Jyrkän Ruukin Teatterin kotilava.
Museon aukioloajat ja tiedot taidenäyttelystä löydät täältä.
Jyrkän kylän keskustassa kannattaa piipahtaa pajasaaren kesäkirkossa (EP), vanhan rautaruukin raunioilla, hiiliuuneilla (EP). Jyrkänkosken kuohuja pääsee parhaiten ihailemaan Ruukin tuvan pihalta (EP) ja terassilta (EP), sekä masuuni kosken rannassa olevalta heittolaiturilta (EP).
Kosken rannassa on myös tulipaikka (EP).
(EP) = esteetön pääsy.
Jyrkän uimaranta (EP) löytyy kiltuatien varresta. Kyläyhdistys on hommannut rannalle uuden laiturin kesällä 2024. Uimaranta ei ole virallinen. Sieltä ei oteta vesinäytteitä, eikä pohjaa tarkasteta.
Volokinpolku
Ruukin Tuvan parkkipaikalta pääsee lähtemään suoraan vaeltamaan Volokinpolulle, joka on Sonkajärven kunnan ylläpitämä 30km pitkä erävaellusreitti. Polun varrella on monia taukopaikkoja ja Jussin lammelta löytyy jopa autiotupa sekä hankalammelta lintutorni, jossa kannattaa vierailla ainakin keväisin.
Volokinpolun reitille on tulossa vuosien 2025-2026 aikana esteetön reitti Ruukin Tuvan läheisyyteen, sekä rengasreitti Kyrönsuon alueelle.
Lisätietoa Volokinpolusta saatte täältä .
Nurmijoen koskikalastus ja melontareitti
Nurmijoki on 25 kilometriä pitkä koskireitti. Jokia täydentävät yhdeksän koskea, joista osa on rauhallisia, mutta muutamat vauhdikkaita ja voimakkaasti kuohuvia. Kosket on luokiteltu kansainvälisen taulukon mukaisesti, joten kohteen voi valita etukäteen taitojen ja kokemusten perusteella. Nurmijokireitin kosket ovat vaikeusasteeltaan helppoja tai helpohkoja. Joet ja kosket voi laskea kanootilla tai veneellä. Koskireitti alkaa Jyrkältä ja päättyy Koirakoskelle. Koskireitin varrella on useita taukopaikkoja. Taukopaikoilla on tulipaikka, puuliiteri ja komposti-WC.
Jo 1800-luvun lopulla perhokalastusta harrastanut ja paljon siitä myös kirjoittanut Juhani Aho piti Nurmijokea ihanteellisena kalastuspaikkana ja hänen mukaansa on nimetty myös paikallinen Juhani Ahon perhokerho. Nurmijoen maine suosittuna kalastuskohteena on kultaantunut ja se on edelleen suomalaisen urheilukalastuksen eturivissä kulkevien mielipaikka.
Suosituimpaan loma-aikaan voi ensimmäisillä koskilla joen päissä olla useita kalastajia, mutta jo seuraavalla koskella on erämaan rauha täydellinen.
Perhon lisäksi myös muut vieheet antavat koskilla saalista. Järvillä ja rauhallisilla virtaosuuksilla voi kalastaa kanootista, mutta virroissa ja koskissa kalastetaan heittämällä. Molemmin puolin jokea seuraavilta teiltä on viitoitus kalapaikoille.
Kalastusluvat Jyrkänkoskeen ja Nurmijoelle saatte Ruukin Tuvalta
Jyrkän kylä
Jyrkän kylä sijaitsee Sonkajärven kunnan Koillis -Itä- rajalla, sekä Kainuun ja Ylä-Savon rajalla. Kylältä on matkaa Sonkajärven keskustaan 27 km ja Sukevalle 22 km. Iisalmeen on matkaa 50 km, Rautavaaralle 48 km ja Vuokattiin noin 65 km.
Maisemallisesti Jyrkän kylää voidaan kuvata vesistöjen ympäröimäksi kyläksi. Haapajärvi alkaa Jyrkkäkoskesta. Koski on putouskorkeudeltaan 4,1 m ja pituudeltaan 110 m. Koskessa on pato, jonka avausta säätelee Savon voima. Kosken kuohut ovat komeimillaan kevättulvan aikaan, jolloin pato on täysin auki. Jyrkkäkosken ylävirran puolella on Niskalahti, joka nousee Kiltua järveen. Kiltuan järveen laskee vesistöjä Mustajärvestä, Kämäräisen järvestä ja Pitkänjärvestä sekä Laakajärvestä, josta on rakennettu yläkanava Savon Voiman vesivoimalalle. Edellä mainitut järvet ovat olleet kuuluisia järvimalmistaan. Järvimalmia on nostettu Jyrkkäkosken Rautasampoon ja sulatettu raudaksi. Jyrkän kylän maisemaa ympäröivät laajat metsäalueet, jotka antavat hyvät mahdollisuudet metsästykseen, vaeltamiseen ja marjastukseen. Nurmijoen koskikalastus ja melontareitti alkaa Jyrkän kylältä. Se yhdessä lukuisten järvien ja lampien kanssa tarjoaa myös erinomaiset kalastus- ja melontamahdollisuudet Jyrkällä. Volokinpolku alkaa myös Ruukin Tuvan parkkipaikalta.
Vuonna 1990 julkaistu Helena Ylisirniön historia “Ylä-Savon Rautasampo” Jyrkkäkosken rautaruukki 1831 - 1919, kertoo myös Jyrkän kylän kulttuurihistoriasta, jolloin Jyrkän kylä on monimuotoisina tapahtumina ja tekoina elänyt kukoistuksen aikaa
Jyrkkäkosken Rautaruukin masuuni
Vuonna 1831 Salahmin ruukin omistaja Franzen sai luvan masuunin ja kankirautavasaran peustamiseen Jyrkänkoskelle. Vuonna 1856 ruukki siirtyi Paul Wahl&Co:n omistukseen osaksi suuryhtymää. Ruukin alueelle rakennettiin englantilaisista tiilistä uusi skotlantilaistyyppinen masuuni vuonna 1874. Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. 1900- luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva. Jyrkän kylällä nähtiin kulttuurihenkilöitäkin, mm. Juhani Aho, joka riiusteli ruukinhoitaja Braxin kauniin tyttären kanssa. Jyrkkänkosken ruukki oli toiminnassa vuoteen 1919 saakka.
Herralan rakennus on ollut ruukin patruunan asuinrakennus ja siirtyi myöhemmin Ahlström Oy:lle. Vuonna 2005 Ahlström möi Herralan kartanon rakennuksineen yksityiselle.
Museovirasto on suorittanut Jyrkkänkosken ruukin suojaus- ja rekonstruointitoimenpiteet vuosina 1996 - 1998. Jyrkkänkosken ruukista on tullut Yläsavon arkkitehtuurinähtävyys. Masuunit ovat saaneet ylleen rohkeat suojarakennukset.
Jyrkän kylän historiaa kuvaavat myös Erik Tuovisen vuonna 1957 kokoama historiikki ja Lauri Komulaisen vuonna 1987 julkaisema Sonkajärven koululaitoksen 100-vuotishistoria “Tehtaan koulusta peruskouluun”. Teos kuvaa myös Jyrkän koulun historiaa sen alkuajoista vuodesta 1888 koulun lakkauttamiseen saakka vuoteen 1993 (koulutoiminta lakkautui 1.8.1993)
Jyrkän kylällä asuu nykyään n. 90 vakituista asukasta. Kesäisin asukasmäärä moninkertaistuu.
Jyrkän Kyläyhdistys Ry:n toimintaa ja tapahtumia
Jyrkän Kyläyhdistys Ry on perustettu vuonna 2006. Aikaisemmin se on toiminut kylätoimikuntana.
Kyläyhdistys on vuodesta 1988 järjestänyt Ruukin messun Pajasaareen (maakirkko) yhteistyössä Sonkajärven seurakunnan kanssa. Messu ajoittuu heinäkuulle. Tapahtuma on kerännyt jumalanpalvelukseen runsaasti väkeä, parhaimmillaan jopa 200-300 henkeä. Yhdistys uusi maakirkon vuosina 2008 - 2009.
Muita perinteisiä tapahtumia ovat mm. Jyrkän juhannusjuhla ja syyskuussa pidettävä valoshow. Pikkujoulut pidetään heinäkuussa.
Punaisen Ristin avustuksella kylälle saatiin sydäniskuri, joka sijaitsee Ruukin Tuvan inva- vessassa.
Kyläyhdistys osti uuden laiturin epäviralliselle uimarannalle vuonna 2024.
Jyrkän kyläyhteisössä on hyvä yhdessä tekemisen meininki ja kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan.