• På svenska
  • In English
  • Auf Deutsch

Jaa sivu

EtusivuSuomeksiPalvelutKirjasto, kulttuuri ja kansalaisopistoMuseotKansainvälinen PullomuseoViinapullot
Viinapullot

Paloviina tunnettiin Suomessa alussa lääkeaineena. Päihdyttävänä aineena viina syrjäytti oluen 1700-luvun alkupuolella. Kotipoltto sallittiin talonpojille vuoteen 1866 saakka, minkä jälkeen viinan valmistus jatkui tehdasmaisten polttimoiden yksinoikeutena.Mahapullot eli "lampaanmahapullot" on puhallettu vapaasti ilman muottia ja niitä käytettiin mm. kotipolttoisen viinan säilyttämiseen. Kestävyyden parantamiseksi pullo saatettiin päällystää tuohella. Mahapullot ovat yleensä väriltään vihertäviä ja niiden raaka-aineena on käytetty kotimaista hiekkaa, josta väri johtuu.

Vihreä pulloVanha viinapulloViinapullo

1800-luvulla tuli käyttöön nelikulmainen viinapullo, joka oli teknisesti vaikeampi valmistaa kuin pyöreä. Pullo lienee syntynyt tarkoituksenmukaisuuden vaatimuksesta, pullo oli nimittäin  tarkoitettu säilytettäväksi puisessa matkakotelossa, sillä 3 nelikulmaista pulloa mahtui huomattavasti pienempään koteloon kuin 3 pyöreää. Nelikulmaisia viinapulloja koristeltiin monivärisin maalauksin tai kaiverruskoristeilla.

Vuonna 1892 säädetyn lain mukaan viinaa ei saanut myydä 2 litraa pienemmissä pulloissa. Alkoholipolitiikan tarkoituksena lienee ollut nostaa pullon hinta niin korkeaksi, ettei useimmilla olisi ollut varaa viinapullon ostoon.Parrunpätkissä myytiin vielä 1930-luvulla talousspriitä.

Sota- ja pula-aika 1940-luvulla

Sota- ja pula-aikana 1940-luvulla viinapulloissa käytettiin puu-, pahvi- tai pakeliittikorkkeja, sillä metalli tarvittiin muuhun käyttöön. Tuolloin oli pullon etiketeissä teksti "SÄILYTETTÄVÄ PYSTYSSÄ". Tämä oli uutta myös alkoholiliikkeissä, sillä tähän asti pullot oli säilytetty hyllyissä niin, että asiakas näki vain pullon pohjan. Alkoholiliikkeiden henkilökuntaa oli rangaistuksen uhalla kielletty suosittelemasta tai suosimasta jotakin alkoholilaatua.

Sota- ja pula-ajan pullot ovat väriltään kauniin vihertäviä. Väri johtuu pullojen raaka-aineena käytetystä kotimaisesta hiekasta, jossa on rautaa. Pula-ajan pulloista löytyy myös paljon "virheitä" kuten ilmakuplia, joita ei nykyisin hyväksytä.

Monilla 1940-luvun alkoholiliikkeen asiakkailla oli mukanaan oma korkki, joka vaihdettiin pulloon puu- tai pahvikorkin tilalle. Saattoi käydä niinkin, että kun asiakas palasi kaupungista kotiinsa linjabiilillä kuoppaisia teitä pitkin niin palttoo alkoi kastua povitaskun kohdalta, kun juoma loiskui pahvikorkillisessa pullossa. Sotavuosina Alko ja valtiovalta eivät toteuttaneet raittiusliikkeiden vaatimusta myynnin ja anniskelun lopettamisesta. Viinatuloja tarvittiin paisuviin sotamenoihin. Myös viinapulloille löytyi sotilaallista käyttöä, sillä Koskenkorvan tehtaan pullotuskoneet valmistivat "Molotovin cocktailia", polttopulloja rintamalle.

Suomalainen viinapullo on vuoden 1932 jälkeen ollut hyvin yksitotinen muodoltaan, pullon ja korkin koko ovat vain vaihdelleet. Ainoastaan likööripulloissa on ollut enemmän muotoilua ja tietenkin 1970-luvun alulla markkinoille tulleessa Tapio Wirkkalan suunnittelemassa Finlandia-vodka pullossa.

Kieltolaki

OlutpullojaSuomessa oli kieltolaki vuosina 1919 - 32. Laki kielsi alkoholin valmistuksen, myynnin, kuljetuksen ja varastoinnin. Laki aiheutti laajaa salakuljetusta, sillä alkoholia sai valmistaa vain lääkkeisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Lain noudattamisen valvominen oli vaikeaa ja työlästä. Tuolloin kasvoi virvoitusjuomien myynti huimasti.

Kieltolain aikana valmistettiin lähes yksinomaan talouskaljaa, joka sisälsi alle 2 tilavuusprosenttia alkoholia. Tällöin tulivat markkinoille suuret vaarinkaljapullot. Kieltolain päättyessä vuonna 1932 perustettiin Oy Alkoholiliike Ab, joka nykyisin tunnetaan nimellä Alko Oy. Alko antoi tuolloin 44 panimolle oikeuden valmistaa olutta. Olutmerkkejä olikin sitten runsaasti monien vuosikymmenten ajan.
Kieltolain päätyttyä Oy Alkoholiliike Ab joutui organisoimaan alkoholin vähittäismyynnin hyvin ripeässä tahdissa. Pulloja jouduttiin valmistamaan myös suupuhaltamalla, sillä puoliautomaattikoneiden kapasiteetti ei riittänyt tyydyttämään lisääntynyttä kysyntää. Ensimmäiset täysautomaattisen puhalluskoneet tulivat käyttöön vuonna 1935-36. Oy Alkoholiliike Ab luovutti vuonna 1932 mallasjuomien valmistusoikeuden vain hyväksymilleen 44 panimolle. Nykyään panimot ovat keskittyneet 3 suureen yhtymään.